Mitä on rakkaus? Osa: Vaimo

”Kai sun nyt pitäs tietää mitä on rakkaus?”
En oo aina ollu niin varma siitä.


Tulin katsoneeksi netflixistä leffan nimeltä ”Isn’t it romantic?”
Päähenkilöllä oli skeptinen kuva rakkaudesta ja romanttisista leffoista. Päähenkilö sitten tavallaan jumittuu rinnakkaisulottuvuuteen, joka on suoraan kuin yltiöromanttinen leffa, kaikkine kliseineen.
Leffa on opetus rakkaudesta itseään kohtaan ja opetus siitä miten kannattaa tajuta ja arvostaa sitä mitä ja keitä ympärillä on. 

2017 hain kenneltyöntekijää työvuorojeni kireyden takia. Olin sekamelskassa työn, arjen ja parisuhteen kanssa.

Tuttavani laittoi viestiä, että hänen siskonsa on ammattilainen ja kiinnostunut paikasta.
Kutsuin heidät käymään ja katselin hyväksyykö koirat mahdollisen uuden ihmisen.
Vakuututtiin kaikki heti.
Kennelavustaja sai mun työhälyn tullessa heti ensimmäisen vuoron seuraavalle päivälle.

Nyt maaliskuussa 2019 tuo upea nainen, Satu, on perheenjäsen, ystävä, mun mafiavaimo, wifey. Jos jatkossakin puhun vaimosta täällä, kyseessä on hän.

Meillä klikkasi kaikinpuolin heti. Meistä tuli nopeasti ystäviä vaikka mun elämä ja terveys jatkoi hajoamistaan.
Ainoa mikä mua kannatteli enää arjessa oli Satu.

Kaikki elämäni hirveimmät ajat tää ihminen on istunu mun vierellä.

Koiraa ei vahingoitettu kuvissa. Hän vain häpeää meitä.

Tänäviikonloppuna vietin itse poikkeuksellista aikaa, viikonloppuvapaita. Mun työviikot voi olla mitätahansa, on siellä yli 120h viikkoakin vedetty useammalla työllä.

Tarkoitus oli levätä ja latautua, koska ensiviikon työtunnit lyö taas ylitöille.
Huomasin äkkiä kiipeäväni seinille ja totesin vaimolle, että lähetäänkö syömään tai tehdään jotain.

Syötiin, katsottiin umk, istuttiin iltaa myöhään. Naurettiin vedet silmissä niin kovaan ääneen ettei varmasti kukaan naapureista nukkunut.
Jos kuulit pk-seudulla kahen naisen duon Queenin Who wants to live foreverista, ni sori.
Ihan vaan ajattelin myös kertoa, että maistoin sushia ekaa kertaa elämässäni. Tykkäsin!

Koirani Deimos oli myös sitä mieltä, että UMK on turha, hänen katsomisensa on jännempää!

Sitäpaitsi, belgianpaimenkoira on muodikas sylissä.

Sunnuntai oli hidas, rento. Ei kiire mihinkään. Oon aina unelmoinu hitaista aamuista.
Normaalina sunnuntaina olisin tullut töistä yöllä tai aamulla, tai juossut töihin jo aamuyöstä.

Juoksin tasan 10:00 sängystä hengästyneenä unesta heränneenä. Unessa esiintyi niin kyseenalainen ihminen mun menneisyydestä että oli kevyt wtf.

Aloitettiin aamu hitaasti rasvakahveilla (oon tartuttanut vaimoon tän tavan) ja sit koirien kanssa ulkoillen ihanassa aurinkoisessa säässä. -6'C pakkasta, hankikanto. Missään ei pahemmin ketään, vaan me ja koirilla keppileikit.

Syötiin, lahnattiin sohvalla ja katsottiin stadi vs lande, sekä Beethoven-leffan eka osa.
Kateltiin Beethovenia ja todettiin et jos joku ikinä koskis meidän koiriin ni menis koko taajama matalaks.

Se nukkui näin, monta tuntia.

Koirat ja kissat nukkuivat meidän päällä. Ihmeteltiin miten lauman ja koko kodin henki on muuttunut kokonaan vuodessa.
Eläimet on rentoja ja muutamat käytösongelmatkin karsiutuneet stressaavan ympäristön purkautuessa turvalliseksi.

Katsoin tuota vaimoeläintä ja näitä muita sikeästi nukkuvia eläimiäni. 

Tätä on rakkaus.
Rakkaus on sitä, et sul on perhe, jonka eteen sä tekisit mitä vaan, mut sun ei tarvi menettää itteäs siinä.
Rakkaus ei oo ruusuja, fine diningiä, kalliita koruja, suudelmia sateessa, henkeä salpaavaa ilotulitusta.
Rakkaus on kaikkea sun ympärillä arjessa, myötä ja vastoinkäymisissä. Jos vaan avaat silmät sille.

Rakkaus on selkeesti myös sitä, et voit vetää kuumimman kaksoisleukas esiin, out for the kill.

Jep. I don`t do normal. Can`t adult today.

Neither does she.

Romanttinen rakkaus on yks lajityyppinsä, mut ei pakollista, vaikka sitä joka tuutista tuputetaankin.
On rakkaus ystäviä kohtaan, vanhemman rakkaus lapseensa, rakkaus työtään kohtaan, jopa materiaa kohtaan.
Kukaan ei määritä toisen rakkautta, sitä mitä sen pitäs oikeaoppisesti olla tai millasta tavoitella.

Mitä ikinä rakastitkaan, sen pitää olla voimaannuttavaa ja mahdollistaa sun kasvu ihmisenä.
Mä olin yks niistä, jotka usko että on okei antaa kaikki, menettää kaikki ”rakkauden" takia 

- itsesi ensin, sen mukana kaiken sen mikä OIKEESTI merkitsee.

Lakkaa etsimästä sitä jotain, ja kato ympärilles. Kauneutta ja rakkautta on kaikkialla.
On ihan turhaa pälyillä kaukaisuuteen jos ei edes nää mitä on lähellä ympärillä.
Nyt loppuu kaukoputkella haaveilu kauas ja kilpajuoksu asioiden perässä tai kohti asioita. Ei tässä oo kiire mihinkään.
Okei, ruoan perässä saatan juosta. 

Tää oli yks parhaita viikonloppuja.
Tästä sai voimaa ja uskoa (+ lisäkiloja) ja ymmärrystä avata silmiä vähän lisää.

Ananas kuuluu pitsaan. Niin myös kissankarva.

Alkoholi, stressi ja uni

Tämä kirjoitus on kirjoitettu raakavedoksena jo useampi päivä sitten, mutta jätin julkaisematta kun en ollut tyytyväinen. 

Muutamat ihmiset kuitenkin sanoivat, että tässä on pointtia, kannattaa julkaista. Samalla totesivat, että nyt vähenee muuten heilläkin alkoholi.

Ketogeenisen ruokavalion myötä mun suhde alkoholiin ja yleiseen jaksamiseen elämässä on muuttunut reippaasti.
Vähähiilihydraattisten elämäntapojen puolesta puhuvat lääkäritkin suosittelevat raittiutta tai ainakin vähentämistä minimiin. Lähdin itse "haasteeseen" mukaan viimevuonna.

Alkoholin vaikutuksista kehoon ja mieleen olemme varmasti kaikki yksimielisiä, ei tee hyvää.
Alkoholin vaikutukset esimerkiksi uneen ovat varsin tuhoisia.
Alkoholi aiheuttaa mm. Aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta ja masennusta, unettomuutta ja mahdollisesti myös psykoottisia oireita.

- Nyt kuitenkin omassa elämässäni kävi muutamia kauheita asioita, minkä seurauksena saatoin ottaa.
Itsesyytösten sijaan pitäkäämme tätä nyt ihmiskokeena.

Itselläni on ollut käytössä aktiivisuusranneke nimeltä Garmin Vivosmart 4, josta olen pitänyt paljon.
Ystäväni suositteli Garminia, sillä hänellä oli varsin tarkkoja tuloksia.
(Ei, Garmin ei sponsoroi tätä blogia)

Nyt vahingossa sain Vivosmartilla dataa alkoholin vaikutuksesta.
Kaivelin viimevuodelta alkoholi-päivien lukemat myös, ja tulokset ovat samoja.

Symbolit:
ZzZ = Nukahtaminen
Ukko ja harmaat = Liikunta
Herätyskello = Herääminen

Ensimmäisenä tässä verrokiksi vartijan normaali lauantain 12h työpäivä.

Uniaika 5h 48min, uni oli kohtuullisen levollista ja rauhallista.

Ja tässä vapaapäivä, jossa alkoholilla osuutta:
Uniaika 14h 28min, unen laatu oli pelkkää stressiä.

Annosmäärä oli 7kpl mietoja 0,33l siidereitä.
Tuossa näkyy, että unikaan ei palauta, päinvastoin, keho on todella rajussa kuormituksessa kokoajan.
En saa mistään muusta tuollaisia lukemia mittariin. 

Olo oli tuon kaavan mukainen.
Jos juot parikin kertaa viikossa, et välttämättä ehdi palautua ollenkaan. Keho on järkyttävässä stressissä ja paineessa kokoajan.

Vaikutukset mielialaan ja stressinsietokykyyn tuli huomattua. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
Oli hirvittävä morkkis, ahdistus ja masennus. Toiveikkuus oli vaihtunut yhtäkkiä siihen että elämä tuntuu merkityksettömältä paskalta.

Pidempään kun noin elää, ei ole ihme että keho ja mieli sairastuu.
Moni juo pahaan oloonsa, ja alkoholi aiheuttaa pahaa oloa - Kierre on valmis.

Näköjään oma palautuminen kestää parikin päivää. Pari päivää hukattua aikaa ja huonovointisuutta.

Aktiivisuusrannekkeet ovat toki vain suuntaa antavia, mutta tuo on rajuin näkemäni lukema itselläni. Alkoholi siis polttaa kehon nopeammin ja rajummin kuin työt. Itsellänikin on töissä (riippuen vuorosta) kuitenkin väkivalta ja väkivallan uhka kokoajan läsnä, eikä työ silti ole lähellekään noin kuluttavaa.

 Mittauskohta sisäranteesta verisuonten päältä.

"Breathe"

Stressihälytys. Ranneke huomauttaa korkeasta stressistä.
Tämä on ollut varsin tarkka. Kuullessani mm puhelimessa/tekstarissa huonoja uutisia, stressihälytys alkaa piipata heti.

Jos sulla on mysteerisesti paljon stressiä tekemättä sen suurempia elämässä, tai nukut huonosti, olet kokoajan uupunut, pitkätkään yöunet eivät riitä,  niin tarkista alkoholitapasi ja terveydentilasi.
Alkoholi vaikuttaa kehoon useampia päiviä, vaikka bile-iltoja olisikin vain yksi. Se syö unen ja kehosi käy kauheilla kierroksilla.

Tässä rannekkeen dataa tutkiessani huomasin, että annosten määrällä ei niinkään ollut vaikutusta muuhun kuin palautumisnopeuteen. Stressi kehossa oli yhtä suurta, mutta sitä ei kestänyt vuorokaudellisesti tai tunnillisesti yhtä pitkään kuin isommissa annoksissa.

Tästä olisi hienoa saada tehtyä lääketieteellinen ihmiskoe verikokeiden, verenpaineiden ja muiden mittausten avulla. 

Olen ollut kiinnostunut tekemään "ihmiskokeita" itselläni jo pidempään ja raportoimaan niistä.
Kiinnostaa monien asioiden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin.
Että jos siellä on media- ja lääkäripuolen ihmisiä, ottakaa koodia!

Terveystavoitteita 2019

Tein viimevuonna uudenvuodenlupauksia jo ennen joulukuuta.

En yleensä oo koskaan lähtenyt "Uusi vuosi, uusi minä" -setteihin mukaan, koska jokainen päivä on mahdollisuus kääntää suuntaa elämässä.

"No mä aloitan sit ensiviikolla" -mentaliteetti on hyvä tapa aloittaa epäonnistuminen.

Jokainen meistä on vuodenvaihteen jälkeen sama mulkku kuin edellisenäkin vuonna. Ihmisen perusluonne ei muutu, ihminen vaan saa kokemusta ja "level uppaa"

Sä et oo 33vuotias, sä oot levelillä 33. 

- Tai no, riippuu kuka sä oot. Oot saattanu jumittua myös levelille 15.

Itseään voi ja pitääkin aina kehittää. Aina pitää pyrkiä olemaan paras oma itsensä.

01/2018 mulle alettiin ehdottaa verenpainelääkitystä, mutta suositeltiin ensin painonpudotusta ja ruokavaliomuutoksia.

Muutokset lähtivät toimimaan hyvää tahtia ja syksyllä oltiin päästy jo 125 -paikkeille. 

Otin 2019 terveystavoitteeksi saada ihanteelliset verenpaineet.
Omalääkäri hämmästyksissään tarkisti tuloksen monta kertaa - Ja kyllä. Tänään 13.2.2019 mun tulokset oli 97/61!!Oon tehnyt tätä terveysmatkaa lääkärin seurannassa. Nyt -33kg kohdalla määrättiin lisää verikokeita, pyrin käymään ensiviikolla heti kun työt antaa periksi. 

Tavoitteena pitää myös kaikki veriarvot kunnossa. Paino saa luvan pysyä max.55 kilossa.
Tarkoitus oli myös olla sairastumatta mihinkään uuteen ja mullistavaan, mutta sen näyttää aika.
Töiden suhteen tavoittelen ennätystä "0 saikkua", tällehän pomo nauroi että ei ole mahdollista, keneltäkään. Haaste hyväksytty!

Hommasin tällaisen kirjasen, jossa pidän ylhäällä tavoitteita ja kaikkea tärkeetä.

Vastapainoa hektiseen elämään tällänen askartelu.

Oon myös koittanut alkaa liikkua. Stressaantuneena tai suuttuneena koitan lähteä aina kävelemään lenkin. Kävelen kunnes olo helpottaa. Hyvää musiikkia korville ja hankeen kiroilemaan.
Teen myös päivittäin valinnan mennä portaita hissin sijaan.

No pari kissankarvaa...

Onnistuminenhan ei oo sitä, että saavuttaa tavoitteen.
Onnistuminen on sitä, että pystyy sen säilyttämään ja ylläpitämään.

You do the kind of stuff that only Prince would sing about

Koska ystävänpäivä tulee, ni haluun pilata selkeesti tällä nyt kaikkien tulevat treffit.

Yleensä varaan aikaa ja suunnittelen kirjoituksia päässäni useammankin tunnin, kerään materiaalia ja kuvitusta näitä varten.
Nyt kuitenkin vittuunnuin kun kotimatka töistä kesti kaksi tuntia ja sain aikaa ajatella kävellessäni jostain Jumalan hylkäämästä Ala-Tikkurilasta...

Tänään mä haluan kuitenkin puhua deittailusta, tapailusta, treffeillä käymisestä, miksikä sitä nyt haluaa kutsua.

Kuinka vaikeeta sen pitää olla? Tuntuu että mitä vanhemmaksi ja kokeneemmaksi elämässä kasvaa, sitä hankalampaa kaikki on.

Jäin tossa vuosi sitten elelemään yksin, joo, eihän siinä, mun päätös.
Oon tässä kaikenlaista katsellut ja silmäillyt vuoden aikana. Kokeilin jopa viikon-pari tinderiä, OH HELL NO GIRL. ABORT MISSION.
Kävin ulkona, bailasin pikkusen enemmän, firman pikkujouluissakin tuli vähän perseiltyä...
No, ehkä mä kerron joskus lisää, tai sit en.

Deittailuun siis...

Sä tapaat kivan ihmisen, ihan sama missä, hienoa. Haluut vähän tietää ennen mahdollisia treffejä, että millanen tyyppi on kyseessä. Juttelette lisää, nykypäivänä yleensä netissä.
Sulla pitäs olla perhosia vatsassa, mutta koska oot itsenäinen, hieno, aikuinen ja kyyninen nainen, ni ei oikein lähde fiilikset kattoon.
No, eihän kukaan voi tietää ennenkuin tapaa kasvotusten.

Siinä tutustut kaikessa rauhassa netin tai puhelimen välityksellä tyyppiin, toimit onneksi fiksusti, etkä kerro liikaa yksityistietoja toiselle.
Jossain kohtaa päätät lähteä tyypilliselle kävelylenkille parhaan ystäväsi kanssa, sanot mahdolliselle deitillesi, että kirjoitellaan myöhemmin, lähden ystävän kanssa heittämään kävelylenkin.
Vastaus kuuluu: "Jaha, vai että YSTÄVÄN. Taitaa olla miespuolinen tämä _ystävä_"
Hetkinen Heikki, mitä vittua?

Näitä insidenttejä on muuten useampi. Jos mua tuntee, tietää että mulla on iso ja vahva muijaporukka, muutamalla on avaimetkin tänne, ihan normaalia.
Tästä kun on sitten ohimennen sattunut mainitsemaan, niin takaisin oon saanut taas mustasukkaista vihjailua toisista miehistä.

Oon varmaan monen mielestä overly sensitive cunt tässä, mutta oikeesti jos me ei olla ehditty edes ekoille treffeille tai ollaan käyty yhdillä, niin et sä ala vihjailla mulle mun ympärillä elävistä ihmisistä tai kyselemään kenen kanssa käyn juoksemassa.
Moni, lähestulkoon varmasti kaikki meistä on joskus eläneet mustasukkaisessa suhteessa. Se on suurinta ripulia mitä voit löytää.
Jos minä menen lenkille Emilian kanssa, niin minä menen vaikka 02am ja viivyn just niin kauan ku haluan.

Sit päästään siihen, että mahtavaa, tyypillä on käytöstavat ja vaikuttaa tosi fiksulta ja huomaavaiselta.
Alatte puhua elämänarvoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Sit tajuut siinä kohtaa että toinen on uusnatsi A-luokan lihansyöjä, kun itse oot luontoaktivisti, vegaani ja feministi etc.
- Tai että se toinen onkin taparikollinen ja itse pääsit just poliisiammattikorkeaan sisälle (Karkea esimerkki)
Tulee iso ongelma, vaikka kemiat natsais muuten tosi hyvin.

Tottakai nuorenakin on periaatteita ja arvoja, mutta vanhempana niitä on vaan varmemmin ja niitä saatetaan elää vahvemmin, ne periaatteet on jo eläneet sun kanssa vuosia, niin vaikeampi joustaa.
Tarviiko joustaa? Ei, ei pitäs parisuhteen takia joutua muuttamaan itseään, vaikka nyt ylipäätään pienet kompromissit elämässä on pakollisia.

No, kumpikaan ei ollu mustasukkanen hullu tai uusnatsi-suvakki-lihaani-vegaani-twilightfani. Nyt menee hienosti! Go for it...
Vai?

Ootte ehkä yli kolmekymppisiä, nelikymppisiä, nuoria vielä, mutta elämässä on ehtinyt tapahtua.
Tulee kysymys perheestä ja lapsista. Toinen on ehkä vapaaehtoisesti lapseton, toisella on suurperhe ennestään. Toinen kenties jopa inhoaa lapsia.
Toisella on eläimiä, toinen on allerginen. Tai sen toisen lapset on allergisia.
On talovelat, ura, vakiintunut elämä, rutiinit.
Miten sä sovitat sen mr. täydellisen siihen? (Jos häntä edes ikinä syntyikään?)

20-vuotiaana se oli helppoa. Alkoi vaan parisuhteeseen. Haha.

Pointti oli varmaan, että jos ootte löytäneet jonkun, ootte onnekkaita.
Jos ootte tyytyväisiä yksin, ootte onnekkaita.
Älkää kuvitelko ikinä omistavanne toista, olitte sitten tuntemattomia tai naimisissa. Tai sekäettä?

Treffailu ei mun kokemuksen mukaan selkeestikään kannata, mutta opinko mä mitään kokemuksista? Haha en hitos.

Mitä meinasin itse ystävänpäivänä?
No, saattaa olla treffit, mikäli kumpiki sattuu olee vapaalla.
#stevarilaiffii

Ja miksi tässä postauksessa on vaan ruokia ja juomia?
Siksi, koska ystävänpäivä tulee ja minä haluan mässäillä. Suunnittelin Arnoldsia..
Tässä on vielä teille pitsa:

I'm sorry, I have to take care of ME.

Oon saanut instagramissa paljon viestejä ja toiveita blogipaluusta.

Mä oon niin pahoillani, etten oo kirjoittanut. En ymmärrä mikä tässä on muka niin vaikeaa palata tänne vaikka tahtoa on.

Mennääs suoraan asiaan. En tiedä osaanko enää kirjoittaa, mutta tänään olis tarkoitus käsitellä paljon toivottua aihetta:

  Mun -30,8kg painonpudotusta

Tammikuu 17, 2018 - Tammikuu 17, 2019

Tammikuu 2019 - Elokuu 2018.
Näiden välillä painoero ~20kg.

Muutin elämäntapoja toukokuussa 2018. Lähtöpaino silloin 85kg.

Esidiabetes ja verenpaineet vailla lääkitystä.

Jotkut mun vanhimmat lukijat muistaa, että vuonna 2011 pudotin samalla muutoksella (VHH/LCHF) painoa 15kg, joskin se putosi parissa viikossa silloin. Silloin loppupaino oli 49kg (155cm)

Vuosien saatossa lihoin, lihoin, lihoin.

Tänään vaaka näytti 54,2kg. Tuosta on koitettu pitkään jo työstää alaspäin, mutta enää ei taida irrota.

Toukokuusta tähän päivään mennessä olen siis pudottanut 30,8kg.

Ensimmäiset 20kg pudotin puhtaasti vain syömällä vähemmän hiilihydraatteja. Katkoin valkoiset sokerit, jauhot ja höttöhiilarit pois. 

Oon hyvin laiska ihminen liikunnan kanssa, ihme etten aja jääkaapillekin jollain segwayllä.

Painonpudotus jumittui sitten - 20kg kohdalle eikä mahamakkaroista irronnut mitään.

Päätin laittaa maitotuotteet tauolle ja mennä salille.

Rytmitin salilla käynnin lyhyiden työvuorojen mukaan, alle 10h työpäivinä salille, muutoin lepoa. Meidän alalla yleisin työvuoron kesto on 12h, niin salille en päässyt niin usein kuin olis ehkä pitänyt.

Ei,12h työpäivät ei oo mikään syy olla laiska, muutkin käy salilla normaalisti silloin, mutta mä en voinut koirien liian pitkien yksinolojen takia.

1kk ero salin aloittamisen jälkeen.

Laiskistuin taas ja aloitin jäätävän työputken.

Paino jumittui -25kg kohdalle. Kiristin ruokavaliota lisää. Tiputin hiilihydraatit tasolle max. 15g/vrk, välillä kiristelin 3g/vrk.

Joulukuussa 2018 päätin sitten lopettaa myös alkoholin. Sen jälkeen lähti nesteitä ja turvotusta 4,8kg tasan 30vuorokaudessa.

Käytän Fatsecret -nimistä sovellusta ruokapäiväkirjana ja punnitsen keittiövaa'alla ruokani.

Takaan että niin ei voi epäonnistua.

Mun terveyttä seurattiin 2kk välein lääkärissä, koska mulla oli viimevuonna jo esidiabetes ja verenpainelääkitystä harkittiin. Lisäks mun kilpirauhanen tykkäs leikkiä vajaata.

Tällähetkellä oon onnekas, en tarvitse minkäänlaista lääkitystä mihinkään. Aijon pitää asian jatkossakin niin, enkä mennä takas vanhoille elämäntavoille.

Rahalliset säästöt lääkkeissä on hurjat. Ennen sain olla syömässä antibiootteja ihon ja muun kropan tulehduksiin. Kortisonia, lääkerasvoja...

Ennen VHH:ta ja jälkeen... 

Alussa pidin ns. herkkupäiviä ja sillontällöin söin mitä sattuu, alkoakin meni.

Nykyään oon todennut paremmaksi ideaksi syödä ulkonakin vähähiilihydraattisesti.

Mikä ihmeen VHH? LCHF?

VHH on lyhenne sanasta vähähiilihydraattinen. LCHF taas tarkoittaa "Low carb, high fat"

LCHF: Näin pääset alkuun

LCHF: Ketogeeninen

Vähähiilihydraattinen lchf -ryhmä löytyy myös facebookista ja suosittelen sitä.

Itse pyrin syömään mahdollisimman puhtaasti. Haluan tietää elintarvikkeideni alkuperät ja välttelen lisäaineviidakkoa. Teen kaiken kotona valmiiksi harkiten. Tällä Finelin sivuilla on helposti laskettavissa ruoan ravinteet, on hyvä välillä käydä tarkistelemassa että saa kaikki vitamiinit ravinnostaan.
Vastoin luuloa, VHH-ihmiset ei vedä pelkkää pekonia cheddarilla. Jotkut ehkä, mutta itse en käytä kumpaakaan ruokavaliossani.
Itse otan D-vitamiinin purkista, vaikka syönkin kalaa 3-6krt viikossa. Samoin C-vitamiinia otan lisänä, vaikka jo 50g keltaista paprikaa täyttää suosituksen.
Magnesiumia otan lisänä silloin kun pähkinöiden ja siemenien osuus ruokavaliossa jää heikommaksi.

Moni ajattelee tätä ruokavaliota todella suppeaksi. Lopulta kuitenkin "ei syödä"-lista on tosi lyhyt.

Moni kuvittelee, ettei syödä ollenkaan hiilihydraatteja, mutta sehän olisi lähes mahdottomuus toteuttaa. Pelkkää lihaa syömällä mahdollinen, heitäkin on.
Itse syön paljon vihreitä, erityisesti tuoretta pinaattia tulee ahdettua päivittäin.

Mikäli te kiinnostuitte tästä, niin voisin esitellä kokkauksiani täälläkin jatkossa?
Pari esimerkkiä maun vuoksi:

Kesäkurpitsasta tehty "spagetti", ruusukaalia ja katkarapuja tandoorimaustettuna. Päällä basilikaa.

Herkkuna toimii chia-marja"puuro"

Chian siemeniä, kookoskermaa, kuohukermaa, vadelmia ja mustikoita.

Basilika koristeena taas.

Kesäkurpitsalasagne.

Muutoin kuin normaali, mutta lasagnelevyt vaihdettu kesäkurpitsaan, eikä tähän käytetä mitään jauhoja. Tomaattimurska ja juustoraaste hyvä duunailla itse, koska valmiissa on lisättyjä sokereita tai jauhoja. Mausteitakin kannattaa vilkuilla, koska esim kaupan taco-mausteet ja mausteseokset sisältää lisättyä sokeria, jauhoa, tärkkelystä yms.

Aamuni aloitan rasvakahvilla.

Laadukkaan kahvin sekaan (vaikka blenderillä) jotain näistä, tai kaikkia jos huvittaa:

- Kookosöljy

- Kaakaovoi

- Luomuvoi

- MCT-öljy

- Jotkut sekoittaa myös kananmunan, en ole itse käyttänyt

- Ihanaa makua antaa pieni ripaus kardemummaa ja/tai kanelia. Noissa tosin hiilarimäärä on suuri, joten varovasti.

Itsellä tuo kahvi kaakaovoilla ja ripauksilla kanelia ja kardemummaa on sellainen THE juttu! Pikkuisen kuohukermaa tai kookoskermaa niin on ehkä täydellisin asia maailmassa.

On parhautta istua ulkona kuulokkeet päässä, spotify soimassa ja nauttia tuo kahvi hitaasti.

- Tuo kahvi on parempi rakkaustarina kuin Twilight.

Tässä minä helmikuussa 2018.

Ei taida näkyä elämänsä parasta ja onnellisinta aikaa elävää naista tässä?

Niin. Tässä näemme masentuneen ja luovuttaneen Litan, jota ei kiinnostanut lähteekö henki. Oikeestaan kuolema tuntui armolliselta ajatukselta.

Sama Lita, jolle lääkäri oli suositellut elämäntaparemppaa kuukausi aikaisemmin.

Sama Lita, joka heräsi eloon muutama kuukausi myöhemmin.

Tämä oli lopun alkua, eikä valoa näkynyt tunnelin päässä - tai jos näkyi niin se oli juna.

Tässä minä viimeviikolla.

Näkyykö eroja?

Kuvien välillä on se vuosi, ja vuodessa muuttui aivan kaikki. Koko elämä uusiksi.
Paitsi duunit, oon yhä lelupoliisi ja sikaniska baarin ovelta.
Eläintarhankin omistan yhä, tottakai!
Ja pinkki. Vitti pinkki on siisti väri.

Mä oon vihdoin onnellinen ja ennenkaikkea vapaa.
Jokainen meistä voi vapauttaa itsensä.

Elämäntapamuutoksia part. 1

Oon puhunut täälläkin, miten jouduin tekemään elämäntapamuutoksen.

Ajattelin tehdä erillisen postauksen asiasta vasta kun painotavoite on täytetty ja jotain eroa edes näkyy, mutta -20kg näkyessä vaa'alla muutin mieleni.

Kuva otettu -19kg pisteessä. 

En olis heränny varmasti vieläkään muutokseen, ellen olis sairastunut fyysisesti.

Tajusin, ettei se alkoholin, energiajuomien, virvoitusjuomien, pikaruoan ja herkkujen siivittämä pidä mua elossa enää kauaa.
Terveys tuntu olevan kuraa kaikin puolin ja päätin alottaa jonkinlaisen parannuksen, sen myötä lähti myös paino putoamaan.
Liikkeelle lähdettiin BMI:llä 35,38 - Vaikea lihavuus.

Moni arvaakin tästä jo, että kyseessä on VHH, vähähiilihydraattinen ruokavalio.

Olossa oon huomannut paljonkin eroa.

Pärjään vähemmillä yöunilla, enää ei tarvi entiseen tapaan nukkua kellon ympäri.
Myös hemoglobiinit ovat päässeet nousuun.

Oon koko ikäni kärsiny erilaisista iho-ongelmista, vaan nyt tilanne on parempaan ollut pari kuukautta.

Ennen - jälkeen

Tää ei varsinaisesti ollu valinta, vaan pakko. Mulla oli todella korkeat verenpaineetkin jo tammikuussa, ja siitä alkoi pikkuhiljaa kypsyä ajatus mahdollisesta laihduttamisesta, mutta ennen kaikkea syömisten ja elintapojen seuraamisesta.

Maalis-Huhtikuu:
Mikään ei pysy sisällä. Syytetään äärimmäistä stressiä asiasta.

Toukokuu:
Oksentelu jatkuu, hemoglobiinitkin laskee entisestään, rautavalmisteetkaan ei pysy sisällä, olo on voimaton.

Toukokuu, puoliväli:
Jotain on pakko muuttaa.
Ensin tiputin coca-colan, energiajuomat ja karkit/suklaan. Sillä itsessään oli jo valtava merkitys, sokerin tuomat ilkeet toistuvat terveysvaivat lähti katoamaan.

Kesäkuu:
Olo virkistyy.
Tiputin kaikki vehnät, riisit, perunat, pastat yms - oksentelu, vatsaongelmat ja haavat ympäri kehoa lähti katoamaan.
Äidin kanssa pohdittiin keliakian mahdollisuutta, on sopivasti vielä liitännäissairaus kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa, mutta mistä se olisi vasta tänävuonna putkahtanut?

- 16kg

Nykyään:
Ruokapäiväkirjana FatSecret, seurasin mitä syön ja mitä kroppa kestää.
Mun pelkän sokerin käyttö oli ennen arviolta 400g päivässä, kalorimäärät 3000-4000.
Yksi keskiverto pizza on n. 1100kcal.
Mun suosikkisuklaa Maraboulta on yli 1600kcal/levy
Valmis-pinaattiletut 400g on yli 800kcal.
Energiajuoma 500ml on 264kcal, sokeria 62,5g
Coca-cola 1,5l on 630kcal, sokeria 159g.
Ennen vedin noi helposti samana päivänä. Kokista vielä jopa 2 pulloa.

Jo 6kpl somerbyn siidereitä on 1188kcal ja niissä sokeria 166g. Miettikää mitä tapahtuu kun viikonloput (tai arjetkin?) menee juodessa?
Yleensä 6kpl 0,33 siidereitä ei riitä mihinkään.
Ja sitten vedetään päälle darraan pizza tai kebab?
Nyt pidän hiilarit yleensä alle 50g/vrk. Poikkeuspäiviä on.
Noin ~1600kcal päivässä, aktiivisuus 0. Poikkeuksena fyysiset työpäivät.
Pyrin syömään vähintään 4krt päivässä.


Herkuttelen myös joskus, mut sitä ei enää kaipaa samalla tavalla. Energiajuomat oon rajottanu 2kpl/kk jos on "pakko ottaa"
Kavereiden kanssa saatan käydä pizzalla yms. Silloinkin lasken huvikseni mitä tulee syötyä, ja lukemat on useimmiten hirvittäviä.

Vaikkette laihduttaisikaan, niin ladatkaa ihmeessä FatSecret tai joku vastaava puhelimiin ja vilkaskaa mistä teidän syöminen koostuu. Yllättävän mielenkiintoista!

Sitten vielä lopuksi huomio...
Jos olet alaikäinen tai omaat jonkun sairauden, älä noudata mitään mainituista asioista, paitsi alkoholittomuutta ja herkkujen karsimista.
Itse olen tosi lyhyt ja pitkälle aikuisiässä. Käyn säännöllisesti lääkärissä, jossa kaikkea seurataan.