6. syyskuuta 2014

I know pressure makes diamonds

Kuumeessa, jokapaikkaa särkee, samaan aikaan on jäätävän kylmä + hiki ja nukun lähes vuorokauden unia kokoajan enkä jaksa.
Oon miettinyt viikon ajan lääkäriin hakeutumista, mutta nyt oikeasti menen maanantaina jos olo enää pahenee. Jalat ei jaksa kantaa iltaisin.
Nyt olis hyvä sauma tulla potkimaan lisää, be my guest.

So stop popping up unexpected
Stop sending threats and text messages
We too grown for this messy shit
This will be my last conversation
If you don't want no problems, move yourself from the equation


Tein mä mitä vaan, tai jätin tekemättä, syyt on mun niskassa. Puhuin mä mistä vaan tai jätin puhumatta, oon syyllinen.
Miten helvetissä mulla riittää aikaa kusta kaikki? Hädintuskin saan omaa talouttani pyöritettyä näin kipeenä ja kuulemma ehdin puhua paskaakin ihmisistä ympäriinsä. En tiedä millä ajalla, mutta näköjään kaikki on mahdollista.
Tässä on työnalla miehen kanssa yhteenmuutto yms elämää muuttavia asioita, olisipa mulla oikeasti niin paljon vapaa-aikaa niinkuin eräillä ihmisillä. Ehtisinkin/olisikin voimia vaan välillä istua alas puhumaan paskaa, mutta ei.
Musta tullut viimeaikoina kuulemma kaksinaamainen, kiero, valehtelija, sekä rahan kusettaja.
Ne rahat kieltämättä kelpais, ei oo näkyny, sais vielä pakolliset menotkin maksettua.
Kaksinaamaisuudestani olen kuullut ennenkin, ilmeisesti on esimerkiksi kaksinaamaisen ihmisen merkki jos ei pidä vaahtokarkeista, mutta syön niitä silti. Oliivitkin maistuvat kamalilta, mutta syön niitä mm.pizzassa.
On monia asioita joista en pidä, mutta teen niitä silti koska kaikkea kuuluu sietää vaikka ei pitäisikään. Kuten viisas äitini aina sanoo "Kaikkea pitää sietää, mutta tykätä ei tarvitse"
Jos se tekee musta kaksinaamaisen kieron valehtelijan, niin sitten mieluusti olen.
Voin avoimesti kertoa mistä pidän ja mistä en, mutta siedän silti hyvin pitkälle niitäkin asioita jos vaikkapa läheiseni sattuvat niistä pitämään tai niitä rakastamaan. Elämä on kompromisseja.

Rakkaan kanssa meillä oli taas jälleen kuukausipäivä, ja sitä juhlistettiin syömisen ja läheisyyden merkeissä. Näitä kuukausia vaan kertyy jostain, ei haittaa yhtään.
Kuukausipäivä vaan alkoi sillä että mut haastetaan kuulemma oikeuteen ja mun miehelle kerrotaan totuus siitä miten hirveä ihminen oikeasti olen. Ei mitään tietoa mitä olen tehnyt, mutta ehkä joku kertoo mulle vielä millä tavalla olen rikkonut lakia. Kertoilen sitten kun tiedän itsekin lisää!

Eipä ole siitäkään kuin muutama päivä kun facebookistani oli joku ovela kaivanut yksityiskeskusteluni, sekä tililtä kadonnut mysteerisesti rahaa.

Joten. Olisko se niin vaikeeta antaa mun elää omaa elämääni ja nauttia rakkaudesta, koiristani ja kauniista kodistani sekä parantua rauhassa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti