16. helmikuuta 2014

I'm on top of the world, I'm on top of the game

Viimepäivät ovat olleet jotain hirveintä ikinä... Torstaina yritin viettää tyttöjeniltaa Heidin kanssa, ja rentoutua kaiken draaman jälkeen, mutta illalla 21aikaan sain kamalimman puhelun ikinä.
Seuraavana päivänä kuulen että muutama mun perheenjäsen on sairaalassa.

Ystävänpäivä meni itkien ja sängyssä maaten.
Harvinaisen raskaita aikoja jälleen, kirsikkana kakun päällä mun kaikki kuukausitulot on poikki, ei ne mitään suuria ole muutenkaan mutta elämiseen riittäviä...

Lauantaina yritin päästää kaikesta pahasta olosta irti ja lähdin tuulettumaan.
Pääsin äskettäin kotiin monen tunnin nauramisen jälkeen ja oli paras ilta aikoihin. Lauantai-illan olin pitkästäaikaa oma itseni ja nauroin vedet silmissä.

Tottakai nyt se on paluu arkeen ja tuun kuulemaan niin paljon huutoa siitä kenen kanssa vietän aikani ja mitä teen vapaa-ajallani. Ei se kuulu kellekään muulle, mutta aina kun vietän aikaa ystävieni tai kavereideni kanssa, joku saa siitä huutoraivarit ja on katkomassa muhun välejä.
Mä en aijo ottaa enää kantaa mihinkään paskaan mitä mulle tai musta lauotaan :)

Joten joo, järkyttävä viikko takana ja monta vielä edessä.
Oon pohtinut myös jääväni muutamaksi viikoksi sosiaalisesta mediasta pois koska niskaan tulee pelkkää paskaa. Lisäks kännykkä olis hyvä sulkea, en jaksa mitään ylinmääräistä länkytystä.
Edit 05:23, facebooktunnus, poof, poissa.

Lauantaina/tänään oli huippua, mutta kaikella on hintansa.
Mun taistelutahto ei sammu, en oo tekemässä itelleni tai muillekaan yhtään mitään vaikka miten koitetaan ahdistaa nurkkaan :)

Toivoisin että ihmiset antaa mulle nyt hieman rauhaa ja omaa tilaa, palaan taas entistä ehompana kun oon selättäny nää kaikki vaikeudet. Lupaan 

Parempaa loppuviikonloppua kaikille ja valoisaa alkavaa viikkoa! 

1 kommentti: