13. helmikuuta 2014

Even fortune tellers can’t figure out my heart

Yeah, I’m strong, very fierce
Someone like you can’t ever handle me

"Vieläkö myydään villihevosia?"
Se on taas todistettu, mun mielipuoliystävät saa musta ne parhaat puolet esiin.

Jokaisen itseään kunnioittavan aikuisen popot, joissa kannattaa ehdottomasti lähteä nakkikioskille uhoamaan... Mun 
(Olisi pitänyt ottaa kokoa pienempi, mutta ainakin mahtuu vaikka villasukka, höhö
)
Tajusin että mulla alkaa olemaan jo yllättävän laaja Hello Kitty -kokoelma.
Siitähän sitten kuulinkin juuri tällä viikolla kritisointia. 
- Ei ole kuulemma tervettä että näin vanhalla naisella on lasten harrastuksia. Kiitos vaan. 
Eipä se Hello Kitty alunperinkään ole ollut lasten merkki...

Voisin tulevassa postauksessa esitellä alkavan kokoelmani. Varautukaa sokerisiirappiin ;)

4 kommenttia:

  1. oaaaaaaaaaaaa ihanat! mistä nuo on? :o)

    VastaaPoista
  2. Oooh maailman sulosimmat ♥ ! Odotan innolla Hello Kitty kokoelman esittelyä, itellekkin kertyny jostain syystä hyvinki paljon kaikkia ihania HK juttuja, kynistä yöpukuihin, kahvikupeista pehmoleluihin ;)

    VastaaPoista
  3. Älä huoli, mäkin oon kuulemma päästäni vajaa kun harrastan muka liian fanaattisesti pokemonia. "Ihan kakaraa touhua tommone!" ja sit kuitenkin virkkaan, mikä tekee musta joidenkin silmissä ihan mummon. Ja ikäähän on pikkasen alta 23...
    Herää vaan kysymys, että mitä jotkut ihmiset on arvostelemaan muiden harrastuksia? En mäkään ymmärrä postimerkkeilijöitä tai niitä My little ponyjen kerääjiä, mut en silti puutu niiden harrastuksiin :D Enkä tajua Hello Kittystäkään mitään, mutta harrastuksen pääasiahan on se, että siitä iloitsee itse! :)

    VastaaPoista