15. syyskuuta 2013

With you, I'm not afraid

Vietin tänään todella upean päivän, illan ja yön. Sanat ei riitä.
On melkein tanssittu pöydillä ja laulettu täydessä baarissa Britneytä feat. paras ystävä.
Ilta jatkui aamuyöhön vähän erilaisissa merkeissä ja tärisen edelleen koska sain kaiken sanottua mitä oikeasti tarkoitan, hyvässä mielessä.

On todellista onnea omistaa ystävä, joka ei tuomitse ja joka ravistelee ne kuset päästä kun kukaan muu ei uskalla tai halua. On puhdasta onnea että omassa elämässä on tällaisia ihmisiä.

Mä olen todellakin ollut maailman suurin kusipää kuluneen viikon aikana ja kadun sitä enemmän kuin mitään muuta. Oon sanonut jotain todella rumaa tarkoittamatta sanaakaan koska muhun itseeni on sattunut ja pyrin suojautumaan hyökkäämällä ensin. Mä oon ollut niin saatanan typerä ja toivon etten herännyt liian myöhään...

Nyt mä myös tiedän mistä on tässä on kyse.
Mä en pelkää enää että muhun sattuu. Mä pelkään että suhun sattuu.
Ainoa asia mikä merkitsee, on sun hyvinvointi.

Toivon koko sydämestäni pelkkää hyvää, pelkkää onnea, vaikka se onnellinen elämä ei sisällyttäisi mua.
Jos oikeasti rakastaa, on ihan sama mitä itselle käy kunhan toisella on kaikki hyvin.


Tää ei ole itsemurhakirje, päinvastoin, tää on ennakkovaroitus mun uudesta heräämisestä.

14.9. Tampereella koiraharrastajaystäväni oli myös bongannut BitchBlog by Lita -hupparin suuressa yleisötapahtumassa. Wau, ihan valtavimmat kiitokset!
On oikeasti todellista onnea nähdä ja kuulla kuinka n.1000 ihmistä lukee päivittäin tätä blogia, jättävät kommentteja, tykkäilevät facebookissa ja vieläpä kantavat teemahupparia päällään. Siis wau.
Rakastan teitä!

Mä oon herännyt ja eräällä erittäin spesiaalilla ihmisellä on siinä suuri osa. Oon tutustunut paremmin ihmiseen, joka on pistänyt mun puoli elämänfilosofiaa uusiksi. Ennen en koskaan antanut periksi missään enkä kenellekään, mutta näköjään vanha kettu oppii uutta. Ihminen joka saa mut seuraamaan kiltisti hymyillen, sen on pakko olla jotain aivan käsittämätöntä.
En voi sanoa että olen tavannut jonkun, sillä kyseessä on vanha tuttavuus, mutta tässä mä oon kerrankin, jokaikinen suojamuuri poissa.


Kaikki nää mun päivitykset täällä ja facebookissa. Ne on just sitä mitä parhaat teistä ajattelee sen olevan.
Mä meinasin kävellä onneni ohi, meinasin - Onneksi oli ihmisiä avaamassa mun silmät.

: Lita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti