9. toukokuuta 2013

This is a private party, V-I-P in this bitch

Taking my time, seeing the signs
Letting you guide me home

Nostalgia ja ikävä. Viiden vuoden jälkeen löysin itseni Vuosaaresta Kontulaan vanhasta muistista.
Sydän lyö tuhatta ja sataa aina Itä-Helsingissä. 
Oon asunu viis vuotta muualla, ja vieläkin tunnen idän julkisen liikenteen paremmin kuin nykyisen asuinpaikkani + muistan sen vieläpä ulkoa. Mellunmäen metro oli ensimmäinen julkinen kulkuvälineeni muutettuani Helsinkiin.
Jopa mun posti on välillä vieläkin kiertänyt postinumerolla 00940 nykyiseen kotiini.


Ihmettelin että kuinka voi "veri vetää itään" vaikka en oo edes Itä-Helsingissä syntynyt. 
Ehkä asia onkin niin siksi, että olen peräisin Itä-Suomesta ;)

Viimeviikolla kävin Sinisterin kanssa treenaamassa Kontulassa.
Kai se on vaan myönnettävä että tahdon muuttaa takaisin Itä-Helsinkiin. Maybe I will?

Toisaalta mun nykyisiä naapureita parempia ei löydy. En vaihtais näitä mistään hinnasta.
Mutta kai jokaisen on tehtävä niinkuin sydän sanoo, ennemmin tai myöhemmin.


Nyt Litan suuret elämänfilosofian sanat: 
Seuratkaa sydäntänne, älkää järkeä.
Oikea resepti onneen.

Vaikka jotkut asiat onkin vaikeita saavuttaa, ne palkitsee lopussa. Jos ei yritä, ei myöskään onnistu.

Jos jollain niin mulla on kestänyt aikaa ymmärtää mitä mun sydän sanoo ja mitä mä haluan. Älkää te tuhlatko hyvää aikaa elämästänne miettimällä liikaa ja ajattelemalla mikä on viisainta tai mitä muut teistä haluavat.

Elämä on ollut mulle hyvää viimeaikoina. Toisaalta mulla ei oo ollutkaan aikaa oikeestaan muuhun kun eläimiini, mutta jos se pitää mun ajatukset selkeenä niin mikäettei.
Onhan se toki niinkin, että tää elämä on mulle velkaa kaikesta paskasta mitä oon saanu niskaani nuorempana. Sietääkin paistaa aurinko tähän risukasaan. Muistakaa tekin vaatia velkojanne elämältä ;) 



Bonuksena maailman paras nyrkkisääntö kaikille mun tytöille ja naisille:

Couldn't agree more Hahaha
Kissavauvat kasvaa ja voi hyvin.
Tänään ovat 2pv vanhoja ja ovat vahvistuneet älyttömästi. Heräsin aamulla ja ihmettelin kun yksi pentu oli kasvanut silmissä hirveäksi mutanttimyyräksi, tummapinkki pentu on pian tuplannut jo painonsa :D
Normaalistihan kissanpentu tuplaa syntymä painonsa n.viikossa.


Kuviotkin ovat varmistuneet.
Tummapinkki on siis ruskea mitted, kuten heti kohdusta arvasinkin. Ihan ilmetty isänsä ihan kaikinpuolin.
Pinkkiglitter ja Musta ovat ruskeita bicoloureita kuten äitinsäkin. Kultiksesta(kultaglitter) odottelen vielä kun on muutenkin muita vaaleampi ja pikkuisempi. Eiköhän sekin ole bicolour.
Virallisia nimiä olen pohtinut myös, ja Mustalla on sen verran tuota asennetta ollut kokoajan, että virallinen nimi on varmaankin Queens Forever Rebellion tai jotakin Queens Anarchist -tyylistä ;)
Kultaglitter on luultavimmin Queens All That Glitter Is Gold.

Himoitsen hieman pitää Tummapinkin pojan kotona, en tiedä miksi kun eihän noista edes näe paljoa mitään muuta kuin luonne-eroja. Yksi vauvoista lähtee myös luultavimmin Amerikkaan ja se onkin viimeinen paikka varausjonossa.
Pentujen vanhemmat vauvoina:

8 kommenttia:

  1. Miten nämä tummanpinkki ja kultaglitter (ja muut) -nimet menee, ootko merkannu ne jollain tuon värisellä vai ootko vain heittäny sanoja tunnisteiksi? Sori tyhmä kysymys, en ole koskaan ollut kissapuolen pentuelämässä edes näin lähellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merkinnyt olen ja siitä tulee nimitykset värin mukaan :)

      Poista
  2. Voi rakas Itä-Helsinki :D Täällä oon asunut jo vuoden päivät, alkaa tuntumaan jo pikkuhiljaa kodilta tää paikka. Mellunmäen metroasema parin minsan kävelyn päässä ja K-kauppa Masi <3 Vaikea kuvitella että täältä muuttaisin pois :O

    Nuo pikkukisut sulattaa mun sydämen ;__;♥

    VastaaPoista
  3. Eksyin sattumalta sun blogiin ja heti kolahti kunnolla! Aivan mahtava nainen ja blogi :) jään enemmän kuin innolla seurailemaan ;)

    VastaaPoista
  4. vähä mulle tuli voittajafiilis ku löysin sut petsiestä

    VastaaPoista
  5. Itä-Helsinki vaan on koti, vaikka välillä hieman karmaiseva onkin :)

    VastaaPoista