4. helmikuuta 2013

"Mikset sä voi olla niinkuin muutkin tytöt"

Tänään mä mietin että miksen mä voi olla ihan ihminen vaan?
Missä mä olin kun aivoja jaettiin? 


"Syön Anssi Kelaa ja kuuntelen kylmää ruokaa"

Oon niin epäsovinnainen juttujeni kanssa.
Yks hyvä syy miksi mulla ei ole lapsia, eikä varmaan tule olemaankaan. 
- Oon maailman kammottavin roolimalli.

Jo mun ollessa 12vuotias, äiti kysyi että miksen voi olla niinkuin muutkin tytöt, normaali ja tykätä normaaleista  tyttömäisistä asioista.
Kyllä mä tykkäänkin - muista tytöistä. Hyvinkin kovasti kännipäissäni.

Mä en oo se suojeltava prinsessatyyppi, vaan luultavasti se joka ajautuu baaritappeluun jonkun keski-ikäisen isänmaantoivon kanssa. 
Hienot naiset ei juo, ei polta, ei kiroile ja ne vitun röökit jäi alkoon.

Mulla on hirvee temperamentti. Sulakkeet kärähtelee ihan yllätyksenä ja sitten saatan jopa pelotella huorittelevia papparaisia Pasilan asemalla.

Musta tuli kuulemma vaikea ihminen. 
Todellisuudessa lakkasin vaan olemasta kaikkien kynnysmatto.


Mä olen hankala ihminen siksi, että sanon vaietut asiat ääneen.
Mä olen hankala siksi, että ajattelen asioista eritavalla.

Mä oon niin tottunut että ihmiset aloittavat lauseensa "Et tee niin" "Et sitten..." "Ei noin voi ajatella"
Kyllähän muuten teen ja ajattelen jos niin päätän.

Jostain kummallisesta syystä mun elämään on kuitenkin päätynyt ihmisiä, jotka jopa tuntuvat pitävän musta kovasti. Osa näistä henkilöistä saattaa olla jopa yhtä vakavasti aivovammaisia kuten minä.
- Tai siis suomeksi: Runkkaamassa kun järkeä jaettiin?


Miksi olla normaali, joku saatanan hissukka, joka elää muita miellyttääkseen?
Miksi olla fashion kun voi olla ihan vitun perseestä?
Miksi olla normaali kun voi olla ihan liian outo?

Ps. Oon kuulemma söpöin majava maan päällä.
Tästä on hyvä jatkaa!

Olkaa vahvoja, Lita von majava lähtee nukkumaan!

8 kommenttia:

  1. Sanoit juuri sen mitä itse ajattelen :D Mun ukkoki pitää hirmu monia mun ajatuksia/juttuja outona ja on se tainnu mua hulluksi ja sekopääksikin kutsua koska minähän ajattelen niin oudosti.:D onneks mulla ei oo kavereita hihii <3

    VastaaPoista
  2. Oon niin samaa mieltä ! Asiallista tekstiä ! ;> <3

    VastaaPoista
  3. muakin on katottu usein kieroon mun tatuointien takia ja äiti välillä huokailee "miks susta tuli tommonen". eli tiedän mistä puhut. hyvä postaus!

    VastaaPoista
  4. Mua on jo tarhasta asti pidetty outona :D Ja itseasiassa ku miettii, se on ihana tunne kun ihmiset töllää sua ohimennessään. Esikouluiässä leikkaisn hiusket siiliksi, viitosluokalla vedin punamustan keesin, jne.. :D Yks typerin asia maan päällä on se kun ihmiset pukiessaan aattelee mitä muut aattelee niiden vaateista. Mä pukiessani aattelen sitä kuinka ihania vaatteita mulla onkaan. Mitä se minun persettäni kutittaa että joku massa ihQuttaja sanoo kuinka hirvee mun niittivyö on. "Nyt kyllä masenuun ja meen tästä heti viiltää ranteet auki!"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä se on jotain hirveintä kun tahtos vaan käydä kaupassa tai tulla kurssilta kotiin niin joku tuijottaa kuin sirkusapinaa tai sitten aikuiset ihmiset huutaa kadulla jotain ohimennessään hiusväristä...
      Sensijaan voisivat keskittyä vaikka itseensä :F

      Poista
  5. Jo mun ollessa 12vuotias, äiti kysyi että miksen voi olla niinkuin muutkin tytöt, normaali ja tykätä normaaleista tyttömäisistä asioista.

    ^^
    sama juttu mul

    VastaaPoista
  6. Kuulostaa tutulta, kolahti kohalle :D Kerra miun rakkain ja tärkein ystävä tokas miulle, ku sille taas tapani mukaa paukutin suoraa mitä aattelin, et "Tiiätkö, just tota mie vihaan siussa ihan helvetisti, mut ton saman asian takia mie myös tykkään siusta". Ihmiset välillä oikeesti vaan kaipaa sitä, et niille pamautetaa suoraa asiat niiku ne on, vaikka se välillä kipeetä tekiskii.

    VastaaPoista