19. tammikuuta 2011

Let us die young, or let us live forever

Alkaa ikäkriisi pikkuhiljaa hiipiä tätäkin tytyä kohti.
Näen asian niin, että 10vuotta ja huomaan etten elänyt yhtään kun olin vielä nuori.
Tää vaivaa mua ihan älyttömästi ja syntymäpäivä taas lähestyy ilkeesti, kohta huomaan olevani 40, 50... ja kroppa rutistuu alla ja kaikki paikat roikkuu ties missä... Wait, nehän roikkuu jo nyt.

Karmiva ajatus.

Jos oppisin vielä (ennenkuin elämä on ohi...) elämään omaa elämääni kuten haluan, hyvillä mielin ja sulkemaan korvat muilta.
- Elämään ilman, että joidenkin paskahousujen tarvitse kokoajan yrittää kertoa mulle miten se pitäisi tehdä ja miten heidän tapansa on oikea (ja kivikaudelta?)



Paino lähti taas pikkuruisen alaspäin, ja huomenna arvioisin, että lähtee syömään seuraavaa kiloa pois.
En malta odottaa, pian yhteensä sitten -9kg, eikä kyllä silti tunnu näkyvän missään, vaikka nyt sitten ilmeisesti lähtee noita oikeita kiloja kun niin hitaasti tippuu.

Muuten yleensä fiilis on sekava, itkettää, naurattaa, väsyttää, ei nukuta, itkettää, ahdistaa. Ei mitään uutta, mutta pitkästä aikaa pahenemaan taas. Tuntuu välillä että kohta tuo sydänkin lopettaa kokonaan lyömisen, mutta aina se siitä jaksaa taas muutaman iskun iskeä välillä. Niin mikä hyvä terveydenhuolto?
Pikkuhiljaa odotan myös kaiken hajoavan käsiin, pitkästä aikaa sekin vielä. Yritetään korjata...

Käytiin tänään pankissa kyselemässä alustavasti pieniä juttuja, mutta voi olla että meidän kohdalla se menee taas rahojen säästömiseksi lainan sijaan.
Jokatapauksessa jotain kivaa on tapahtumassa tässä, ennemmin tai myöhemmin, viimeistään ehkä kesän lopussa ;)

5 kommenttia:

  1. Miten sä laihdutat? :) kerro mullekki!

    VastaaPoista
  2. Harvemminpa tuo painon lasku näkyykään itelleen, varmasti kun sut näkee ihminen joka ei oo nähnyt sua hetkeen huomaa sen heti, ja mittaamalla itteensä sen huomaa myös paljonko on oikeesti lähtenyt :) Mäkään en ite huomannu mun +10kg (</3) ennen kun vaaka sen mulle sitten kerto.. eipä oo kyllä kukaan uskaltanu sanookkaan et olisin lihonu :'D mutta tsemejä sulle että lähtee tuo paino mutustamaan uutta kiloa!

    VastaaPoista
  3. Nani: Atkins kasvisruokavalioon sovellettuna + muutamia kanapalasia lisänä (ainoa eläinperänen mitä vatsa kestää pikkusen) :)

    Emilia:
    Nestekilojahan tästä on tietty vielä suurinosa, mut nyt kun hitaasti lähtee, ni eiköhän lähe sit ihan "kunnon kiloja" jo :)
    Alan varmaan seuraavan kilon puolella ottamaan mittoja, saa nähä meinaako senteissä näkyä ollenkaan :D

    VastaaPoista
  4. Oijoi! Itsehän karppaan ainoastaan tällä hetkellä.

    VastaaPoista
  5. Mä päätin ettei paluuta entiseen saa olla, tapan itteni varmaan sillä menolla alle 30vuotiaana. Pakko muuttaa elämäntavat ja palkitsenkin itteni rehdisti kun pääsen tavoitteeseen, en tosin syömällä, vaan muuten :)

    Mulle tää on tietty kans muutakin ku painonpudotusta, terveys alkaa kärsiä pikkuhiljaa jo myös :/

    VastaaPoista