19. syyskuuta 2010

I roll my sleeves up, wrap my hair up

Ompa toiveikas olo, vaikkakin oon lihonu +3kg ja kaikki on menny päin persettä.

Saan taas todeta, että mun murtamiseen tarvitaan vieläkin lisää.

max.18 aamua ja nähdään mihin mennään. On meillä ainakin sotajoukot ja sotasuunnitelmat tehty.

Vara-suunnitelmana oon meinannut nostaa 2000e lainaa, mutta toivottavasti ei nyt sinne tarvi mennä.
Peukut pystyyn!

Mulla on niin paljon tehtävää ja toteutettavia unelmia vielä tässä elämässä, etten kyllä hevillä luovuta.
Ihan lähikuukausina elämän olis tarkotus muuttaa kurssiaan ja herätän vaikka Michael Jacksonin kuolleista, jos se sitä vaatii.

Kaikki asiat mitä käyn läpi elämässäni, kaikki tappiot ja menetykset - ne ei kaada mua.
Oon alkanu uskoa, että oon tässä ihan syystä.

Oon huijannut kuolemaakin kaksi kertaa - Voiko mikään enää pysäyttää mua sen jälkeen?


Siivosin koko asunnon viimeisen päälle, desinfioin kaiken näkyvän - paitsi kissoja tietenkin.
Nyt on taas hyvä fiilis puhtaassa (kloriitin hajuisessa, yöh) asunnossa.
Huomenna taas puhelintaisteluun lääkärini kanssa, wish me luck.

5 kommenttia:

  1. Tsemppiä! Asioilla on tapana järjestyä, niin kliseistä kuin se kuulostaakin..

    VastaaPoista
  2. Leena: Kiitos :> Kyllä siihen tahtoo uskoa, että kaikki järjestyy. Ja mulla on aina mun perhe, puoliso ja karvalapset tukena :> <3

    VastaaPoista
  3. Good luck ! <: Oon lueskellu sun blogia tässä suht kauan ja nyt se on noussu mun ykkös blogiks ! <: Asunto postaus oli ihana, kissat vielä ihanempia ! <3

    VastaaPoista
  4. Oi kiitos <3.
    Tää blogi vaan on menny tosi henkilökohtaseks, kun tää on ainoa 'päiväkirja' mitä mulla on, tulee avauduttua rajumminkin tänne.
    Noh, helmikuussa sitten uutta asuntopostausta jos ei pahemmin käy :)

    VastaaPoista
  5. toivottavasti asiasi järjestyvät! :) tsemppii. näin tuntemattomaltaki ihmiseltä kun mie :D

    VastaaPoista