28. kesäkuuta 2010

If It kills me

Kauheat viimeiset kaksi viikkoa.

Eilen olisin voinut tappaa jonkun, en vaan jotakuta, vaan todella monet.

Ilmaisen turhautuneisuuteni täälläkin sitten, kerran se ei näytä menevän kellekään perille.
Varmaan ensimmäisenä se tärkein.

SELVITTÄKÄÄ ASIAT JUMALAUTA KASVATUSTEN.
Onko edes vittumaisinta ja lapsellisinta hommaa sepitellä päättömiä tarinoita seläntakana. On huippuhauskaa kuulla tällaisia mielenkiintoisia tarinoita aina asiaan kuulumattomilta, lähes tuntemattomilta ihmisiltä. Arvostin joskus ihmisiä, en niinkään paljon, mutta nyt en enää yhtään.

Ja mikähän vittu siinä on, että nämä 40-50 ikävuotta melkein tai jo läpi käyvät ihmiset ovat niin vitun typeriä? Alhaisinta, sairainta ja tuossa iässä erittäin epäkypsää käytöstä!
Totuuksista suututaan ja muille paasataan miten pitää elää, vaikka oma elämä on painajaista ja täyttä paskaa, ja jokainen aamu on lähempänä henkistä itsemurhaa, toivottavasti joidenkin yksilöisen kohdalla myös fyysistä itsemurhaa.

KUN ASIA SELVITETÄÄN, SE JÄÄ SIIHEN.
Jonka jälkeen nämä surkeimmat älykääpiöt jatkavat tarinoidensa sepittelyä katkeruuksissaan ties kuinka kauan. Pikkutyttönä opin, että asiat selvitetään, eikä sen jälkeen kanneta kaunaa, tai muistella veri suussa tapahtuneita.
Ikäväkyllä taidan sitten olla vinoon kasvanut. Minulla on monia asioita taskuissani, joilla voisin iskeä takaisin kovempaa ja tuhota jokaisen elämän konkreettista materiaa myöten.
Mutta miksen tee tätä, miten eroan näistä muista paskapäistä?

Mitä vielä... Ainiin.
Kaiken aikanne olette kuluttaneet mun mustamaalaamiseen ja arvosteluun.
Silti, vielä kaiken sen jälkeen, löysinkin jotain vielä parempaa! Luulin menettäneeni elämässäni nyt paljon, mutta tajusinkin saaneeni jotain paljon parempaa.
Joten tässä täytynee kiittää kaikkia persetappeja, jotka avasivat silmäni.

Ja hei, jos joku haluaa kuulla mun elämästä ja muusta henkilökohtaisesta, multa voi tulla kysymään. Ei suotta tarvitse soittaa mun lääkäreitä, eläinlääkäreitä, puolisoa, tai mitään muutakaan läpi saadakseen tietää. Ja voin auttaa keksimään lisää paskapuheita itsestäni, oon siinä hyvä ja voisin antaa pari vinkkiä, mitä voisi musta alkaa levitellä kaikille.
Luullen vielä, että se helpottaa omaa paskaa oloa jotenkin.

Vitutti kuin jeesusta pääsiäisenä, mutta pääsiäinenkin menee aina ohi.
Mua on nyt potkittu tässä päähän oikein kymmenen miehen voimalla, mutta arvatkaas mitä?

Ei haittaa! Oon vaan enemmän fiiliksissäni kuin ennen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti